Díli-SMI, Governu Timor-Leste liuhosi Ministeriu Defeza kontinua fortifika koperasaun bilaterál iha area defeza nia liu-liu kapasitasaun rekursu umanu hanesan formasaun Xefe Estadu no jenerál inklui atividade milítar sira seluk nian.
"Hau hasoru malu ho Ministrou defeza Australia nian hodi ko’alia kon-aba koperasaun Australia i ko'alia liu kona-ba primeiru rekusus humanus ou kona-ba formasaun ita nia rekursu umanus nian iha ne’eba, ita hatene ona katak durante ne’e ita halo ona atividade milítar iha ne’eba ho ita nia forsa kursus espesialidade iha ne’eba, ho ita nia forsa kursu estadu maior i kursu ba jenerál militar iha ne’eba”, dehan Ministru Defeza, Filomeno Paixão, foin lalais ne’e ba jornalista sira hafoin hasoru malu ho Prezidente-da-Repúblika, iha Palásiu Prezidensial Aitarak-Laran.
Atúal Ministru Defeza ne’e mós informa, iha mós formasaun seluk mak hasai kursu maestardu nian ba membru milítar sira nomós foka ba kapasitasaun rekursu umanu ba autoridade maritima nian.
"Iha mós kursu mestradu balu iha ne’eba husu atu ida kontinua fó nafatin ba ita nia soldadu i ofisiais sira ita fokus liu ba iha autoridade maritima”, dehan Paixão.
Eis Vise Komadante Jerál F-FDTL ne’e, informa, koperasaun ne’e mós ko’alia kona-ba prosesu konstrusaun ró patrollamentu ne’ebé sei responsabiliza hosi kompañia Austal.
No, tuir planu ba konstrusaun ró patrollamentu ne’e sei hahú iha tinan 2020 ka 2012 no remata iha tinan 2023 nia rohan.
"Ita nia ró seidauk halo, komesa fin de ano 2020 -2021 I komesa akaba iha Outobru ou Novenbru do ano 2023”, dehan eis Brigadeiru Jenerál ne’e.
Eis líder milítar fitu ida ne’e, hatutan, ante parte Australia entrega ró patrollamentu ne’e estadu Timor-Leste, parte kompañia sei halo uluk konstrusaun ba portu Naval Hera atu nune’e bele fasilita ró atraku ka sadere wainhira ofisialmente fó ona ba instituisaun F-FDTL.
Ministru Interiór ne’e, informa, ró patrollamentu rua ne’e ho naran Guardian Clab Atrobot ho kualidade diak no iha kapasidade halo movimentu iha Kosta-Sul. (Editor, Lariwa).